0

Tulevaisuuden some on se, mistä tänään saat migreenin

Ennustin työpaikan blogissa ”mikrobloggaamisesta” uutta trendiä vuonna 2005. Lukijakunta ei reagoinut millään lailla, korkeintaan piti kahelina. Että kukapa tosiaan haluaisi raportoida arkisia tekemisiään internetiin.

No, Facebook oli tietysti tuolloin jo matkalla suuruuteen. Täsmälleen samassa vauhdissa oma kyvykkyyteni ennustaa suuria trendejä on ollut syöksykierteessä vastakkaiseen suuntaan. Tai vaikka kyvykkyyksiä olisi laajahkon someriippuvuuden ansiosta jossain mielen perukoilla olemassakin, sosiaalisen verkon kehitystahti on ollut niin roima, että ennustuksia on ollut vaikea ehtiä tehdä. Uudet ideat ehtivät tulla ja mennä taas ennen kuin lauseenmuodostus on ehtinyt loppuun asti. Pakko silti yrittää.

Some- ja viestintätrendit 2020-luvulla

Näkymätön somenäkyvyys

Taakse jäävät ne ajat, jolloin me mummut kokosimme Facebookiin koko elämänhistoriamme ja kaikki suvun kuvat, jotka ennen vanhaan liimattiin albumeihin. Tulevien vuosien nuoria aikuisia ei nimellä löydä somesta eikä mistään muualtakaan – someprofiilit tulevat ja menevät eri kanavissa, niiden tallennettu sisältö on tarkkaan valikoitua ja (nopeasti harvenevista) julkisista julkaisuistakin siivotaan suurin osa jälkikäteen pois. Näkyvä tai edes näkymätön digitaalinen historia on nolo. Tämä kehitys alkoi jo hyvän aikaa sitten, kun Facebook-viestintä alkoi painottua rajattuihin ryhmiin. Nuorisolaisten keskuudessa ollaan jo paljon pidemmällä, kun kokonaisia somekanavia hyödynnetään rajattuina, hetkellisesti elävinä maailmoina. Yksittäisen koululuokan sisälläkin kaveriporukat käyttävät eri kanavia, koska on tärkeintä löytää privaatti ”huone”.

Kahdenvälinen viestintä

Tavallisten tallaajien julkinen julkaiseminen noin ylipäänsä on henkitoreissaan, joten kun tulevaisuudessa haluan kertoa maailmalle söpöstä kissavideosta, poimin kaverilistaltani ne, jotka ansaitsevat tämän viestin siinä kanavassa, missä viesti sopivimmin tavoittaa.  Tästä syystä Facebook Messengerin ”uutta” valtakautta on ennustettu jo pitkään ja, uskomatonta kyllä, myös perinteinen sähköposti tulee porskuttamaan entistä vahvemmin. Myös media tuntee (jo nyt) painetta kohdentaa tarkemmin viestejään. Muutaman vuoden päästä herättää suurta kummastusta, että joskus maksoimme lehdeksi nimitetyistä mediakokonaisuuksista, joissa oli aina sellaistakin sisältöä, mikä ei tilaajaa kiinnostanut. Häilyvät ja näkyvät digitaaliset profiilit (ks. edellä) ja yleinen tietoturvan kiristyminen tekevät kyllä kohdentamisen jatkossa vielä nykyistäkin vaikeammaksi. Viestintä sirpaloituu edelleen, ja jopa mikrovaikuttajat tavoittavat kiinnostuneen yleisön paremmin ja tehokkaammin kuin massamedia milloinkaan.

Kaikki mahtuu meemimittaan

Yhdysvaltain presidentin pääasiallinen kommunikointitapa on  jo nykyisellään töksähtely Twitterissä. Samaan aikaan nuorten yleisöjen vahva viesti tiedotusvälineille on se, että älkää lörpötelkö niin vuolaasti, TL;DR. Massamedian massauutisointi tulee jäsentymään erittäin lyhyeen ilmaisuun, jossa kuvalla tai iskevällä videolla on väliä ja lauseita on korkeintaan kaksi. FB:n ja Instan storyt ovat tästä vasta alkusoittoa, ja vaikka Snapin ja TikTokin silmissä vilkkuva kommunikointi aiheuttaa vanhuksille lähinnä migreeniä, miniviestinnän virta on pian jokaisen arkea. Toivottavasti jo pikapuolin koulujen oppimateriaalit seuraavat perässä, sillä niissä jos missä olisi tärkeää osata viestiä tavoittavalla tavalla. Ja tietysti tämän kaltainen pitkä höpinä julkiseen blogiin on vanhanaikaisinta ikinä. Dinosaurus mikä dinosaurus.

Inka Partanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


kaksi × 2 =