Kenelle viestit uudistuksesta? Yrityksen kriittisten hetkien kantajat ja kampittajat

Yhtiö, jossa olen töissä, siirtyy osakekaupan myötä konsernista toiseen. En edes osaa laskea, monesko iso mullistus tämä on työurallani – takana on ainakin toistakymmentä fuusiota/carve-outia, uudelleenorganisoinia ja erilaisiin lopputulemiin päätyneitä yt-kierrosta.

Isot muutokset ovat aina valtava viestinnällinen haaste, eikä todellakaan vain viestinnälle tai hooärrälle, vaan aivan jokaiselle, paitsi jos joku väittää olevansa pelkkä rivityöntekijä ilman tiimiä, esimiehiä tai ulkoisia kumppaneita.

Eri ihmisten reaktiot muutoksiin voi helposti vetäistä nelikenttään, jossa sekä ammatilliset että henkilökohtaiset fiilikset vaihtelevat pakkaselta hellelukemiin. Tämä vaikuttaa muutoshetkellä monen toimintakykyyn, mutta myös tiimien vuorovaikutukseen ja kyvykkyyksiin ja tietysti koko firman elinvoimaan. ”Pelkillä” fiiliksilläkin on iso merkitys.

Muutosajan keskimääräisen ilmapuntarilukeman määrittelee omien kokemusteni mukaan

Kolme tärkeää Teetä

  1. Tyyppi. Sen tyypin ulosanti ja karisma, joka antaa painavimman puheenvuoron ihan ekoilla hetkillä, kun muutoksesta kerrotaan. (Ei ole aina ns. iso pomo, vaan joskus vaikkapa tiiminvetäjä ottaa tämän roolin, hyvässä tai pahassa) Jos ei ole johtajaa tai johtaja on pihalla, miehistö alkaa liikehtiä. Eikä tässä todella tarvita mitään vanhanajan patruunaa – karismaattinen johtohahmo voi aivan hyvin sanoa, että ”en vielä tiedä miten tästä selvitään”, kunhan tekee sen selkä suorana.
  2. Tarina. Perustelu muutokselle: miksi tämä homma tehdään, miten se hyödyttää minua ja meitä. Tarina pitää purskauttaa ilmoille ensimmäisten tuntien aikana ja toistaa neljäsataa kertaa seuraavan puolen vuoden ajan. Ja hei, euroista pitää puhua suoraan.
  3. Teot. Ehkä selviö, mutta esimerkiksi yt-kierroksia käydään välillä myös sillä tyylillä, että julistetaan säästöt ja irtisanotut ja sen jälkeen jätetään jengi etsimään arjen uoma omin päin. Sanomatta selvää, että aika helposti jokaisella on pian oma uomansa eli oma toimenpidesuunnitelmansa. Pläni pitää siis olla, vaikka olis huonokin, eikä se saa jäädä ppt-asteelle.

Ja sitten pitäisi vielä aktiivisesti ja pitkään viestiä muutoksista jengille, joka sirottautuu nelikentälle kuin mustikat laihialaisessa piirakassa, mahdollisimman kauas toisistaan, ja saada heidät vielä innostumaan & marssimaan yhteisrintamana samaan suuntaan (eikä mielellään ulos ovesta).

Virallisen viestinnän, esimiesten ja ihan kollegojen pitäisi kyetä puhuttelemaan tunnereaktioita, joihin lukeutuu esimerkiksi seuraavia:

1. Käytännönläheinen

Sanoo: ”Mitä tapahtuu lounasseteleille? Venyykö tilaamani työpuhelimen toimitus?”

Tekee: Lukee ohjeet. Näkee vaivaa, mutta on myös vaivaksi, koska haluaa vastauksia. On yleensä kiinnostunut enemmän työntekijän kuin yrityksen asioista.

2. Pidäkkeetön

Sanoo: ”Lähetin jo sähköpostia uuden firman xx-vastaavalle ja ehdotin…”

Tekee: Innostuu. Ideoi. Saattaa olla kärsimätön ja sotkea asiat.

3. Vastuunkantaja

Sanoo: ”Pitää varmistaa, että data x palvelussa on saatavilla. Entä onko yhteistyökumppani y informoitu?”

Tekee: On välttämätön työmyyrä uuden rakentamisessa, todellinen yhtiön mies tai nainen. Saattaa kuitenkin varmistella uupumiseen asti.

4. Tuumailija

Sanoo: ”Kattellaan, mitä tästä seuraa. Voitko vielä kerrata mitä viime kuun infossa sanottiin?”

Tekee: Odottelee, on kärsivällinen. Saattaa odottaa, että joku muu hoitaa asiat.

5. Huolestunut

Ei sano yleensä juuri mitään, mutta ajattelee: ”Koska irtisanomiset alkavat? Nyt kai menetän keräämäni ylityövapaat?”

Tekee: Stressaantuu. Saattaa osata tulkita organisaation vaikeitakin tunnetiloja ja tarjota niihin ratkaisuja.

6. Kuopankaivaja

Sanoo: ”Vaikka kukaan ei sitä myönnäkään, oikeasti tässä on takana se, että…”

Tekee: Kampittaa ja kylvää epäluottamusta. Toisaalta osaa löytää kaikkein yllättävimmät näkökulmat, joita muutoksessa pitäisi huomioida.

Oma kokemus tai jonkun blogi voi vahingossa auttaa muutostyössä, mutta pyörä on silti keksimisen sijaan helpompi hakea (kirja)kaupasta. Lue siis esimerkiksi nämä:

  • Paul Gibbons: The Science of Successful Organizational Change
  • Jennifer Ernery: Leading for Organizational Change
  • Panu Luukka: Yrityskulttuuri on kuningas

Inka Partanen