Jokainen osaa rekrytoida – mutta harva osaa rekrytoida hyvin. Miten tehdään täyden kympin rekry? Rekryn saa kyllä maaliin ilman näitäkin säätöjä, mutta jos haluat saada parhaan tyypin ja tehdä samalla vaikutuksen jokaiseen hakijaan, menet rimasta yli etkä ali. Olemme monivuotisen kollegani Minna Vallon kanssa kerryttäneet paljon kokemusta rekrypöydän molemmilta puolilta ja siksi teimme nyt...

Järjestetäänkö teillä irtisanotuille läksiäiset? Lähtevätkö potkut saaneet haikeuden vai katkeruuden kyynelet silmissä? Muutosneuvottelut ovat ihan arkea useimmissa yrityksissä, eikä irtisanomista voi enää mitenkään pitää tavattomana työelämäkokemuksena. Silti potkut hoidetaan luvattoman usein luvattoman huonosti. Tiedän, koska olen itsekin tehnyt niin. Tiedän, koska olen itsekin tullut...

Jokainen johtaja ja esihenkilö taitaa tunnistaa joukoistaan sen tyypin, jonka käsi nousee pystyyn jo ennen kuin esitysmateriaalin toinen sivu on päästy loppuun. Sen, jolla on aina paljon kysyttävää – ja ehkä myös ikävä kriittinen sävy. Miksi muka? Miksi ei vieläkään? Miksi taas? Änkyrä eli aktiivisesti kriittisiä kysyvä tai uutta kyseenalaistava on helppo työntää lokeroon, jonka nimilapussa...

Yrityskulttuuri tuli itselleni näkyväksi ensimmäistä kertaa vasta kun vaihdoin ensimmäistä kertaa työpaikkaa. Olin ehtinyt työskennellä 19 vuotta samassa yhtiössä ja vaikka olin kiertänyt peräti 9:ssä eri roolissa eri puolilla isoa taloa, en silti ollut tajunnut kelluneeni koko ajan pitkälti samassa kulttuurissa. Yrityskulttuuri tuli esiin vasta kontrastien kautta.  Tänään olen kiertänyt jo...

Muutosneuvottelu, tuo nykytyöelämän säännöllinen ei-toivottu vieras. Suomessa aloitetaan jokaisena työpäivänä laskennallisesti kymmeniä muutosneuvotteluita, joten kukapa meistä ei olisi tätä herkkua saanut maistaa – osa jopa pahoinvointiin asti. Omat seikkailuni muutosneuvottelumaailmoissa ovat valitettavan moninaisia, voisin jopa konkariksi itseäni tituleerata. Tässä tulee nyt yt-piirileikeistä...

Havahduin huomaamaan, että olen ollut poikkeuksellisen pitkään poikkeuksellisen hyvillä fiiliksillä työstä. Vaikka olen vastikään tehnyt ison työelämäliikkeen siirtymällä yrittäjäksi ja paiskinut kovasti hommia, stressi ja yletön kuormitus pysyneet poissa. Aina ei ole ollut näin. En ole koskaan ollut stressin, uupumuksen tai niitä piilottelevien “masennustyyppisten” diagnoosien varjolla...

Työelämä ei enää koskaan palaa täysin siihen, missä olimme ennen pandemiaa. Erityisesti etätyö, mutta myös kaikenlainen muu työn jousto ei ole enää edes “etu” tai “kilpailuvaltti” vaan monissa asiantuntijatehtävissä jopa välttämättömyys, jotta tärkeät pestit saadaan täytettyä. Väitän kuitenkin, että siinä mittakaavassa, mihin olemme suuntaamassa, työaikajoustot ja etätyö lisäävät työntekijöiden...

Omien kokemusteni mukaan yt- eli nykykielellä muutosneuvotteluiden vakiokaava menee näin: kuuden viikon raastavaa epätietoisuutta seuraa tuomiopäivä, jonka aikana irtisanotut keräävät tavaransa ja livahtavat nöyryytettyinä ovesta ulos. Organisaatio, saati kukaan tekijöistä, ei voi oikein valmistautua muutoksiin, puhumattakaan siitä, että itse lähtö olisi millään tavalla suoraselkäinen tai...

Päätin irtisanoutua työstäni ja lähteä etsimään uusia seikkailuja. Muutos osuu sattumalta ajankohtaan, jossa minulle tulee täyteen 20 vuotta yhtäjaksoista työuraa eri mediakonsernien palkkalistoilla. Konsernit ovat erilaisia ja toisilla toimialoilla erot voivat olla vieläkin suurempia, mutta väitän silti, että muutama oma havaintoni ja reppuun kertynyt oppi istuu useimpiin...

Juteltiin työkavereiden kanssa tänään siitä, miten lomalta palaaminen tavallisesti sujuu – tai miltä se ainakin tuntuu. Klassinen kaava on todistajanlausuntojen mukaan kolmiportainen: 1. Epäusko. Ihanko todella olen tässä taas? Mitä pitikään tehdä? Miksi en saa mitään aikaiseksi. Vaiheen kesto tyypillisesti 1-2 päivää. 2. Kiihdytys. Hyvänen aika, tätä olikin työelämä! Nyt kaasu pohjaan! Mitä...