Kun kerron tekeväni tutkimusta journalisteihin kohdistuvista paineista, kukaan ei koskaan kysy, mitä ne paineet ovat. Kaikki journalistit, mutta aivan yhtä lailla kaikki alan ulkopuoliset tuntuvat tietävän tai arvaavan vallan hyvin, mistä on kyse.
Pysähdytään silti niihin paineisiin hetkeksi. Mistä ja miten journalistiseen työhön tulee painetta? Mitkä toimijat tai kokemukset pyrkivät vaikuttamaan journalistiin? Vastaus ei ole niin yksinkertainen kuin luulisi.
Väitän, että edes journalistit itse eivät tunnista kaikkia paineita ja kaikkia tahoja, joiden vaikutusta tai suoranaista painostusta kokevat. Tämän väitteen ympärille rakentuu osa tutkimusongelmastanikin, sillä aion yrittää selvittää, saanko kiinni sellaisesta, jota tähän mennessä ei ole riittävän hyvin hahmotettu tai jota ei ainakaan arjen työssä ole helppo sanoittaa.
Vaikka olen vasta tutkimusmatkani alkupuolella, voin jo nyt sanoa, että väitteeni piiloon jäävistä paineista on jossain määrin saanut jo katetta. Aiempaan tutkimukseen perehtyessäni olen nimittäin koonnut listaa kaikista niistä paineista ja painostuksen tai vaikuttamisen keinoista ja tahoista, joita muut tutkijat ovat työssään saaneet kiinni.
Listallani journalistiin kohdistuvista paineista on tähän mennessä 114 riviä.
Kuinka moni journalisti hahmottaa arjessaan, että operoi 114:n erilaisen vaikutuksen alaisena? Kuinka monella on selviytymisstrategia tähän kaikkeen? Kuinka monta paineen aiheuttajaa itse pystyt listaamaan?
Oma listani tulee vielä jäsentymään ja täsmentymään, ja samalla varmasti karsiutuu rivejä pois ja päällekkäiset termit löytävät toisensa. Täysin hakoteillä en kuitenkaan ole, sillä melkoista paineiden viidakkoa on paljastanut muukin tutkimus.
Esimerkiksi Pamela Shoemaker ja Stephen Reese (1996) kokosivat laajan tutkimuskirjallisuuden pohjalta 48 hypoteesia, jotka kuvaavat, miten erilaiset vaikutustekijät muovaavat mediassa julkaistavaa sisältöä. Hypoteesit kuvaavat erilaisia vaikutuksia yksilötasolla (kuten toimittajien taustat ja asenteet), organisaatioissa, ammatillisissa rutiineissa, mediaympäristön ulkopuolella sekä ideologisissa rakenteissa.
Hanitzschin ym. (2010) tutkimus taas oli poikkeuksellisen laaja kansainvälinen vertailu, joka keräsi aineiston 18 maasta ja tarkasteli toimittajien arvoja, roolikäsityksiä ja työhön kohdistuvia paineita. Tutkimuksessa journalistiseen työhön liittyvät paineet eivät nousseet avoimista haastatteluista, vaan ne muodostettiin aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella ja jalostettiin tutkimuksessa käytetyksi kyselyksi. Tutkimuksen koostamalla listalla oli 29 tahoa, joiden suunnalta toimittajiin kohdistuu paineita.
Painetta siis piisaa, paitsi koettavaksi, myös tutkittavaksi. Ensi vuonna jalkaudun toimituksiin etsimään paineen kokemusta, paineen lähteitä ja toivottavasti myös erilaisia selviytymiskeinoja.
Lähteet:
Shoemaker, P. J., & Reese, S. D. (1996). Mediating the message: Theories of influences on mass media content (2nd ed.). Longman.
Hanitzsch, T., Mellado, C., Anikina, M., Blumler, J. G., Gutiérrez, C., et al. (2010). Mapping journalism cultures across nations: A comparative study of 18 countries. Journalism Studies, 12(3), 273–293.
